Harjurannan historiaa

Harjuranta oli osa Kangaslammin kuntaa aina vuoteen 2005 saakka, jolloin se kuntaliitoksen myötä tuli osaksi Varkauden kaupunkia. Alla katkelma teoksesta Linna ja maakunta. Savonlinnan seudun kotiseutulukemisto (Karttunen, Toivo J., Liukko, Aaro, Vaahtoluoto, Jalmari), joka kertoo myös Harjurannan historiaa: 

Kangaslammin vaiheet liittyvät Rantasalmen pitäjään aina vuoteen·1894, jolloin senaatin päätöksellä 19.10. se sai suunnilleen ne rajat, jotka sillä nyt on. Vesikansan nimellä tunnettiin Kangaslampi silloin, kun se emäpitäjän, Rantasalmen, suostumuksella 1862 tuli rukoushuonekunnaksi. Sekä kunnalliset että seurakunnalliset asiat hoiti Rantasalmi, kunnes Kangaslampi muutettiin senaatin päätöksellä 12.3.1869 kappeliksi ja se sai niin ollen itse päättää sekä seurakunnan että kunnan asioista.

Väkiluku
Pieni oli kappelin väkiluku 1871, vain 644 henkeä; miehiä 320 ja naisia 324. Pieni oli myöskin maa-alue, joka siihen kuului, vain 177 km2. Kylät olivat Joutsenlahti, Pisamalahti – nykyinen nimi Kangaslampi – ja Rauhamäki: Lisäksi·osia Harjurannan ja Palvalahden kylistä. Väkiluku kuitenkin kasvoi. Rantasalmelta muutti irtainta väkeä Kangaslammille, koska täällä oli töitä saatavissa. 1897 oli asukkaiden määrä kaksinkertaistunut: 567 naista ja 622 miestä, yhteensä 1189 henkeä. Kun sitten Harjurannan, Palvalahden ja Hevonlahden kylät kokonaisuudessaan liitettiin Kangaslampiin, kohosi väkiluku 2484 henkeen.

Luonto
Kangaslammin·pitäjä on kokonaisuudessaan, joitakin saaria lukuunottamatta Suomen· suurimman saaren, Soisalon, eteläosassa. Pitäjä on pitkä ja kapea, linnuntietä· 41, maa- ja vesitietä 51 km, eikä se missään ylitä 15 km leveyttä. Onpa kirkonkylän kohdalta vain 5 km Leppävirran rajaan. Kun maasto on pääasiallisesti moreeniharjujen luoteis- ja kaakkoissuuntaan halkoma, on rannikko hyvin rikkinäinen: pitkiä niemiä ja runsaasti saaria. Niemistä mainittakoon Harjurannalla Mankilan saari, joka ei·ole saari, vaikka sitä sellaiseksi sanotaan, koska kannaksen poikki on tehty kaivanto·venekulkua· varten korkean veden aikana. Joutsenlahden kylässä on Härmäniemi. Senkin yhdistää kapea Härmäntaipaleen kannas varsinaiseen kylään.
Kannaksen yli teloja pitkin vedettiin ennen veneet, kun ei haluttu kiertää 13 km niemen ympäri. Kangaslammin kylässä on 5 km pitkä Pisamaniemi. Sen erottaa kylästä Perhon kannas, joka myös oli veneidenvetotaival. Pisamaniemen erottaa sen ja Härmäniemen välissä olevasta Joutsenniemestä 4 km pitkä Harjulahti ja sen jatkona Rauhasalmi. Kirkolla on Itkonsaari, joka sekin on niemi, koska sen yhdistää kirkonkylään kilometrin pituinen kaunis tie. Itko on yhtä luonnonkaunis kuin Punkaharju, sillä se on osa siitä harjujonosta, joka jääkauden lopulla muodostui ja alkaa Kangaslammin asemalta jatkuen kirkonkylän, Itkon, Ahvensalmen ja Kerimäen kautta Punkaharjulle.
Lisää Kangaslammin ja osittain siis myös Harjurannan historiasta löytyy internetistä esim. Saranat.

1 kommentti:

  1. Olen viettänyt tänään mielenkiintoisen ja hauskan ja myös jännittävän päivän tutustuessani Kangaslammin,Harjurannanja Viljolahden historiaan. Kokoan teidän kanssanne Varkauden Maaseutuohjelmaa, joka toivottavasti valmistuu jouluksi. t. Liisa Jokela Sydän-Savon Maaseutupalvelut

    VastaaPoista